Maahanmuuttajataustaiset nuoret tarvitsevat koottua tietoa terveyspalveluista

 Annaliina Gabel, Niina Kuivainen

Maahanmuuttajataustaiset käyttävät terveyspalveluja vähemmän kuin muu väestö Suomessa. Kun henkilöllä on Suomessa vakituinen asuinkunta, hän on oikeutettu sosiaali- ja terveyspalveluihin riippumatta kansallisuudesta. Mikä selittää erot terveyspalveluiden käytössä?

Eroja esiintyy maaryhmien välillä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ilman huoltajaa maahan saapuneet lapset ja nuoret. Kouluterveyskyselyssä, jonka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL teettää joka toinen vuosi, on monena vuonna havaittu, että ulkomaalaista syntyperää olevilla nuorilla on kantaväestöön kuuluvia nuoria enemmän terveyshaasteita. Tämä ilmenee kyselyiden perusteella tehdystä koosteesta, jossa esimerkiksi ahdistuneisuutta kuvataan olevan ulkomaalaistaustaisilla nuorilla enemmän.

 

Miksi koottua tietoa tarvitaan?

Kun koottua tietoa on saatavilla, nuoret voivat hakeutua palveluihin itsenäisesti ja saavat tarvitsemansa avun oikea-aikaisesti. Terveyshaasteisiin voidaan puuttua tehokkaammin ja aikaisessa vaiheessa, kun niihin haetaan apua ennen tilanteen kriisiytymistä. Tällä tavoin voidaan vaikuttaa myös hoitoketjujen pituuteen. Lisäksi nuoret tarvitsevat yleistä tietoa terveyskäsityksistä ja terveydenhuollosta Suomessa, joka tulisi huomioida nuorten ohjaamisessa erilaisissa heidän käyttämissään palveluissa. Hyvistä ohjeista ei ole hyötyä, jos ne eivät ole kohderyhmän saavutettavissa.

 

Miksi palveluita sitten ei käytetä?

Palveluihin hakeutumiseen vaikuttaa mm. kielivaikeus sekä epätietoisuus siitä, mistä palveluja löytyy. Myös aiemman kotimaan erilainen terveydenhuoltosysteemi tai epätietoisuus palveluiden hinnoista voivat vaikuttaa. Palveluista on vaikea saada koottua tietoa, eikä monessakaan kunnassa palvelut toimi “yhden luukun periaatteella”. Toisaalta palveluiden käyttö voi olla epätarkoituksenmukaista tiedonpuutteen takia. On esimerkiksi osoitettu, että päivystyspalveluihin hakeudutaan sellaisissa vaivoissa, joiden hoito olisi voitu hoitaa terveysasemalla.

Vähemmistöön kuuluvien yksilöiden palveluiden yhdenvertaiseen saavutettavuuteen tulisi kiinnittää huomiota, sillä tutkimuksissa on havaittu, että mielenterveysoireet sekä elintapasairaudet kuten diabetes, lihavuus ja toimintakyvyn vaikeus ovat yleisempiä ulkomaista syntyperää olevilla ryhmillä kuin koko väestössä. Lisäksi suunhoidon palvelujen käyttö on vähäisempää hoidon tarpeeseen nähden.

 

Koottua tietoa terveyspalveluista posterin avulla

Yhteistyökumppanimme, erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry:n Raision toimipiste, toteuttaa jälkihuollon palveluita maahanmuuttajataustaisille nuorille Varsinais-Suomessa. Iso osa palveluja käyttävistä nuorista saa toimeentulotukea ja sen perusosalla voidaan kattaa toimeentulotukea saavan normaaleja terveydenhuollon kuluja. Näin ollen julkiset terveydenhuollon palvelut ovat saavutettavia taloudellisesta tilanteesta riippumatta.

Toteuttamamme “Mistä apua?”-posterin tarkoituksena on antaa koottua tietoa terveyspalveluihin hakeutumisesta Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Tässä kehittämishankkeessa olemme keskittyneet perusterveydenhuollon palveluihin ja päivystykselliseen erikoissairaanhoidon palveluun sekä yhden järjestötoimijan tuottamiin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin.