Imetystuki kuuluu kaikille

 Johanna Aro, Riia Chamorro

Synnytyssairaalat ja neuvolat ovat keskeisessä asemassa imetyksen ohjaamisessa ja tukemisessa. Silti 40 prosenttia Imetyksen tuki ry:n verkkotuen tavoittaneista kokee terveydenhuollon imetysohjauksen riittämättömäksi.

Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee täysimetystä kaikille vauvoille kuuden kuukauden ikään asti ja imetyksen kokonaiskestoksi kahta vuotta. Imetys on luonnollinen tapa ruokkia vastasyntynyttä. Imetys tarjoaa lukuisia hyötyjä sekä vauvalle että vanhemmalle, mutta imetys ei aina suju ongelmitta. Siksi on tärkeää, että jokainen perhe saa tukea imetyksen onnistumiseksi.

Imetyksen hyödyt

Imetyksestä on hyötyä sekä vanhemmalle että vauvalle. Imetys suojaa vauvoja erilaisilta taudeilta kuten hengitystie- ja korvatulehduksilta ja lapsen aikuistuessa lihavuudelta, diabetekselta sekä sydän- ja verisuonitaudeilta. Rintamaidolla on vauvan immuunipuolustusta vahvistava vaikutus ja vauva saakin rintamaidosta vasta-aineita, kun perheessä sairastetaan. Maidon koostumus muuttuu vauvan tarpeen mukaan ja se on aina sopivaa.

Imetys edistää myös vanhempien terveyttä. Imetys nopeuttaa synnytyksestä palautumista ja auttaa painonhallinnassa. Imetys pienentää riskiä sairastua rinta- ja munasarjasyöpään. Imetys edistää myös turvallisen kiintymyssuhteen syntymisessä ja auttaa vanhempaa herkistymään vauvan viesteille. Imettäessä erittyvä mielihyvähormoni eli oksitosiini lisää maidon eritystä, lievittää stressiä, pelkoa ja ahdistusta ja näin luo vanhemmalle luottavaisen olon. Imettävillä vanhemmilla esiintyykin vähemmän synnytyksen jälkeistä masennusta. Imetyksellä onkin siis useita kansanterveyteen vaikuttavia ominaisuuksia.

Imetystuen merkitys onnistuneeseen imetykseen

Imetystuki voi olla merkittävässä asemassa imetyksen onnistumisessa. Nykypäivänä perheet kokevat yhä enemmän paineita vanhemmuudesta ja esimerkiksi paine imetyksen onnistumisessa saattaa olla merkittävä. Imetyksessä saattaa esiintyä myös haasteita kuten vauvan imemisongelmia ja maidon riittävyyden haasteita. Haasteet imetyksessä voivat olla vanhemmille stressaavia ja monet vanhemmat saattavatkin lopettaa imettämisen puutteellisen tuen vuoksi tai siksi, että ovat kokeneet imetystuen negatiiviseksi kuten painostavaksi. Nämä vanhemmat ovat myös suuremmassa riskissä sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen.

Imetystuen tarve on Suomessa ilmeinen. Imetyksen tuki ry:n koulutetut vapaaehtoiset tukevat vuosittain noin 20 000 vanhempaa. Suomessa syntyi vuonna 2023 hieman yli 43 000 lasta eli Imetyksen tuen palveluja käyttää lähes puolet suomalaisista vanhemmista.

Imetystuki kaipaa uudistamista

Imetystukeen tulisi siis ehdottomasti panostaa. Lähiaikoina mediassakin on puhututtanut Suomen synnytyssairaaloissa käytössä oleva vauvamyönteisyysohjelma. Sen tarkoituksena on lisätä        imetysmyönteisyyttä ja tukea vanhempia imetyksessä. Artikkelin mukaan vauvamyönteisyys ei  kuitenkaan ole toiminut vanhempien mielestä siten, kuinka sen on tarkoitettu ja vanhemmat ovat  kokeneet tuen esimerkiksi painostavaksi ja syyllistäväksi.

Siksi Suomessa tulisi kehittää uusia toimintamalleja imetystuen toteuttamiseen, jotta varmistuttaisiin siitä, että kaikki tarvitsevat saisivat imetystukea ja kokisivat sen positiivisina. Kehittämistä olisi tärkeä toteuttaa vanhempien mielipiteiden ja kokemuksien pohjalta, jotta voitaisiin kehittää sellaisia toimintamalleja, jotka palvelevat vanhempien toiveita ja tarpeita. Lisäksi tuen tarjoamisessa tulee huomioida se, että vaikka imetys on hyödyllistä, kaikilla vanhemmilla on oikeus päättää lapsensa ruokkimisesta itse, eikä ketään saa painostaa imettämään tai syyllistää omista valinnoistaan.