Kuka asuu piilossa?

 Soila Imponen, Katariina Ojala, Reeta Pelkonen

Millaisia mielikuvia asunnottomuus herättää, ja miltä piiloasunnottomuus näyttää? Nyky-Suomessa asunnottomuus on edelleen ongelma, joka herättää keskustelua yhteiskunnallisella tasolla. Vuosittainen Asunnottomien yö -tapahtuma pitää keskustelua yllä ja ottaa tärkeään asiaan kantaa asunnottomien puolesta.

Asunnottomien yötä vietettiin 17.10. Samana päivänä vietettiin YK:n julistamaa köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää. Asunnottomien yö -tapahtumana sai alkunsa 1990-luvun loppupuolella niin sanottuna ‘’telttakapinana’’. (Kortelainen, 2024). Tarkoituksena oli ja on herättää julkista keskustelua asunnottomuudesta. Asunnottomien yön jokavuotinen järjestäminen ylläpitää keskustelua tärkeästä aiheesta sekä luo painetta asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tapahtuma on levinnyt valtakunnallisesti ja sitä vietetään yli neljässäkymmenessä kunnassa ja kaupungissa. Asunnottomien yötä voidaankin kuvailla suurimmaksi mielenilmaukseksi sosiaali- ja terveysalalla.

Näkymätön asumismuoto

Tänä vuonna asunnottomien yössä oli teemana piiloasunnottomuus. Piiloasunnottomuus tarkoittaa ihmisen olevan kirjoilla jossakin osoitteessa muttei käytännössä kuitenkaan majoitu siellä syystä taikka toisesta. Piiloasunnottomuutta on monentyyppistä ja yöpaikat ja niiden kunto voivat vaihdella hyvin paljon lämpimistä kodeista täysin asumiskelvottomiin murjuihin. Kyseinen asumismuoto altistaa hyväksikäytölle, väkivallan eri muodoille ja putoamista yhteiskunnan tarjoamien palveluiden ulkopuolelle (Morottaja, 2024.)

Piiloasunnottomuus on yleisintä naisten, nuorten ja maahan muuttaneiden parissa. Nuorten piiloasunnottomutta voi selittää hyväksytyksi tulemisen, merkityksellisten ihmissuhteiden sekä sosiaalisten tukiverkostojen puuttuminen. Niin nuorten kuin maahan muuttaneiden piiloasunnottomuuden taustalla voi olla myös heikko tietämys palvelujärjestelmästä tai haastavat kotiolot. Naisten asunnottomuutta voi selittää muun muassa yksinhuoltajuus, pienituloisuus, palvelujen sopimattomuus sekä asumiskustannukset. Lisäksi naiset hakevat apua usein liian myöhään esimerkiksi häpeän, syyllisyyden tai lasten menettämisen pelossa.

 Asumismuotonsa vuoksi kaikkia piiloasunnottomia ei ole pystytty tavoittamaan, joten tarkkaa lukumäärää heistä ei ole saatavilla. Piiloasunnottomuuden voisi sanoa olevan uusi yhteiskunnallinen ongelma, jota ei näy tilastoissa.

 

Asunnottomuuden leima

Asunnottomiksi määritellään ihmiset, joilla ei ole voimassa olevaa vuokrasopimusta tai omaa asuntoa. Asunnottomat mielletään ehkä liiankin helposti päihteiden käyttäjiksi ja sitä kautta yhteiskunnan kelkasta pois pudonneiksi, mutta onko asia näin? Todellisuudessa asunnottomaksi joutuminen voi sattua myös omalle kohdalle, mikäli elämän realiteetit muuttuvat rajusti eikä pysty pitämään itsestään tai asioistaan huolta eikä jostain syystä saa tarvitsemaansa tukea. Taustalla voi olla yksittäisiä tai monia samanaikaisia vastoinkäymisiä, kuten sairastumisia, mielenterveys- ja päihdeongelmia, avioeroja, taloudellista taakkaa tai velkaantumista eli asioita, joita kuka tahansa voi kohdata.

Asunnottomiin ja asunnottomuuteen liittyy kuitenkin edelleen paljon stigmoja ja stereotypioita ja muu yhteiskunta voi suhtautua heihin karsaasti, vaikka todellisuudessa he ovat usein haavoittuvaisessa asemassa olevia ja apua tarvitsevia.

 

Kenelle vastuu asunnottomuudesta kuuluu?

Yle on aikaisemmin tänä vuonna uutisoinut lisääntyvistä häädöistä ja siitä, miten uuden hallituksen laatimien sosiaali- ja asumistukileikkauksien jälkeen ihmisten hätä on lisääntynyt. Häätöjen määrät ovat nousseet 20 % tammi-kesäkuun aikana, ja isommissa kaupungeissa tätäkin enemmän, edelliseen vuoteen verrattuna. Ilmiö on näkynyt asunnottomille palveluja tarjoavien yhdistysten toiminnassa.

Perustuslain mukaan ”Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.”  Asuminen on siis ihmisen perusoikeus ja asunnottomuus yhteiskunnallinen ongelma. Vaikka Suomi on onnistunut kääntämään asunnottomuuden laskuun viimeisten vuosikymmenten aikana, on hallituksen leikkaukset lisänneet tänä vuonna häätöjä ja nostaneet huolta asunnottomien määrän kasvusta. Alle 25-vuotiaiden nuorten ja maahanmuuttajien asunnottomuudessa on tapahtunut kasvua viimeisten vuosien aikana ja tilastoimaton piiloasunnottomuus koskee paljolti heitä.

Suomessa asunnottomuus ei selvästi näy katukuvassa, mikä johtuu osaksi siitä, että yli 60 prosenttia yksinelävistä asunnottomista yöpyy tuttaviensa luona. Ulkona nukkuvat asunnottomat hakeutuvat usein suojaan ja katseilta piiloon esimerkiksi metsiin, rappukäytäviin, avoimiin liiketiloihin tai ensisuojiin.

Poissa silmistä, poissa mielestä. Mikäli asunnottomuutta näkyisi katukuvassa enemmän, puututtaisiinko siihen hanakammin?

Morottaja, E. (11.4.2024). Asunnottomien yön 2024 teemana on piiloasunnottomuus. https://asunnottomienyo.fi/ 

Kortelainen, M. (2024). Helsingin Asunnottomien yön nykytilanne ja kehittämistarpeet. [Opinnäytetyö, Laurea] https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/855988/Kortelainen_Mio.pdf?sequence=2&isAllowed=y