Muisti kaipaa huolenpitoa
Sabira Khan, Lucia Niskanen, Maija-Liisa Vuokila
Iän myötä kehon kaikissa osissa tapahtuu muutoksia, myös aivoissa. Aivot kaipaavat lihaksiston tavoin säännöllistä haastamista ja aktivointia. Tuoreen tutkimuksen mukaan tietyt sosiodemograafiset tekijät, eli ”sosiaaliset
merkit”, esimerkiksi muutokset työkyvyssä, mielialassa tai sosiaalisessa
toimintakyvyssä voivat olla ensimmäisiä merkkejä alkavasta muistisairaudesta.
Nämä merkit voivat olla havaittavissa jopa kymmenen vuotta ennen ensimmäisiä
selviä muistioireita. Aivojen toiminta hidastuu ja muistin prosessointikyky voi
heikentyä, joten muistin ja aivoterveyden ylläpito on erittäin tärkeää (National Institute
of Aging, 2023).
Tutkijat ovat havainneet, että useilla muistisairauteen myöhemmin sairastuneilla
henkilöillä työkyky oli heikentynyt jo varhain verrattuna verrokkiryhmiin. Tämä
viittaakin siihen, että kognitiivisen arvion tekeminen voisi olla hyödyllistä, kun
työikäisen työ- tai keskittymiskyky heikkenee ilman selkeää syytä. Tutkimuksia
voitaisiin toteuttaa esimerkiksi perusterveydenhuollossa tai työterveydessä, silloin,
kun muutoksia kognitiossa havaitaan.
Työikäisillä ensioireita voivat olla esimerkiksi näköhavainnoinnin vaikeus, liikehäiriöt
tai sopeutumisvaikeus uusiin tilanteisiin. Ensioireita, joita ei kannata ohittaa, ovat
esimerkiksi muistin heikkeneminen, sanojen löytämisen ja keskittymisen vaikeudet,
mielialamuutokset, päätöksentekokyvyn ja aloitekyvyn heikentyminen.
Varhainen hoito suojaa aivoja ja viivästyttää muistisairautta
Muistia tarvitaan jatkuvasti, sillä se on olennainen osa ihmisen olemusta ja toimintaa. Elinkaaren aikana monet tekijät voivat vaikuttaa aivojen toimintaan ja heikentää muistia. Noin 23 000 ihmistä sairastuu muistisairauteen Suomessa vuosittain (Tarnanen ym., 2024.). Muistin heikkenemistä voidaan todennäköisesti ehkäistä puuttumalla sen riskitekijöihin ja tunnistamalla oireet varhaisessa vaiheessa.
Muistin varhainen ylläpito parantaa muistia ja vähentää muistihäiriöiden kehittymisen todennäköisyyttä. Pienet arjen valinnat voivat parantaa aivojen ja muistin toimintaa.
Epäterveellinen ruokavalio, kiire, stressi ja unihäiriöt vaikutta haitallisesti muistiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä elämän eri vaiheissa. Kannattaa pitää hyvää huolta muistista, sillä sen heikkeneminen alkaa huomaamatta ja etenee vähitellen, vaikuttaen aivoihin ja heikentäen toimintakykyä. Mitä aikaisemmin ongelmiin puututaan, sitä paremmat hoitotulokset voidaan saavuttaa
Skarppina vielä vuosien päästä
Aivot muokkaantuvat läpi elämän, koskaan ei ole liian myöhäistä tai aikaista alkaa ja tehdä asioita, jotka pitävät aivomme samalla hyvässä kunnossa kuin kehittävät tiedonkäsittelytoimintoja. Esimerkiksi ristikoiden ja sudokujen täyttäminen ovat aivojumppaa, erilaisten pelien pelaaminen, lukeminen, käsityöt ja opiskelu, sekä taide-, kulttuuri- ja musiikkiharrastukset. Elintavoilla on suuri merkitys aivoterveyteen ja sitä kautta muistiin. Tärkeintä on muistaa arjessa kuormituksen ja palautumisen tasapaino. Rentoutuminen ja lepo ovat haastavan ja vaativan tekemisen vastapaino. Positiiviset kokemukset, itselle mieluisa tekeminen ja yhdessä tekeminen pitää mielialan virkeänä (Muistiliitto, i.a.)
Lähteet:
National Institute of Aging. (27.6.2023). How the Aging Brain Affects Thinking
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti