Ikääntyneen kaatuminen voi muuttaa arjen hetkessä

Aino Taskinen, Annika Koskelainen, VennyTaos 

Ikääntyneiden kaatumiset ovat yleinen, mutta usein yllättävä riski, joka voi johtaa pitkäaikaisiin seurauksiin. Turvallinen arki ei synny itsekseen, sillä se vaatii kodin turvallisuuden ja fyysisen toimintakyvyn huomioimista.

Ikääntyneiden määrä kasvaa vauhdilla ja yhä useampi haluaa asua kotona mahdollisimman pitkään. Toisaalta myös hoivakotien paikoista on puutetta. Tämä tekee kodin turvallisuudesta entistä ajankohtaisemman aiheen. Kun puhumme turvallisuudesta, emme puhu vain kaiteista, matoista tai valaistuksesta, vaan koko arjen sujuvuudesta ja elämänlaadusta.

Terveydenhuoltoon hakeutuu monesti ikääntyneitä, jotka ovat loukkaantuneet kaatumisen seurauksena. Useimmiten tapaturma on sattunut kotona, tai sen lähiympäristössä. Monesti myös ikääntyneiden läheiset ovat huolissan kodin sopivuudesta ikääntyneille läheisilleen. Kodin turvattomuus ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita uuteen kotiin muuttamista, tai kohtaloon tyytymistä, sillä nykyistä asuntoa ja sen turvallisuutta voidaan soveltaa sopivammaksi.

Kaatumiseen vaikuttavia tekijöitä

Kaatumiset voivat johtua sisäisistä tai ulkoisista tekijöistä. Sisäisiä vaaratekijöitä ovat esimerkiksi tasapainon ja lihasvoiman heikkeneminen tai huimaus, kun taas ulkoiset vaaratekijät liittyvät kodin ympäristön turvallisuuteen, kuten liukkaisiin lattioihin tai esteisiin kulkureiteillä. Myös kiire tai turhien riskien ottaminen saattavat lisätä kaatumisriskiä ja vaaratilanteita.

Kodin tarkastelu turvallisuuden näkökulmasta on tärkeää. Moni ei tule ajatelleeksi, että myös tutussa ympäristössä voi olla piileviä kaatumisriskejä. Näitä asioita kannattaa pohtia yhdessä läheisen tai ystävän kanssa, sillä pieni tarkastelu voi ehkäistä suuria vahinkoja.

Kodin turvallisuus vaikuttaa hyvinvointiin

Kun fyysinen toimintakyky ja kodin esteettömyys ovat tasapainossa, on ikäihmisten mahdollista elää omassa kodissaan pidempään, turvallisemmin ja itsenäisemmin. Kun koti tuntuu turvalliselta, se lisää mielenrauhaa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. On siis tärkeää pitää huolta omasta fyysisestä kunnosta, mutta huomioida myös kodin ympäristön turvallisuus.

Kodin turvallisuuden lisääminen

Fyysinen toimintakyky ja esteetön ympäristö muodostavat perustan turvalliselle arjelle. Kodin turvallisuutta heikentävät usein pienetkin asiat, kuten irralliset, liukkaat matot, korkeat kynnykset tai tavarat käytävillä. Riittävä valaistus ja esteettömät kulkureitit lisäävät turvallisuutta vuorokaudenajasta riippumatta.

Pienillä muutoksilla voi olla suuri vaikutus arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Kodin turvallisuutta voi parantaa muun muassa tarkistamalla, onko lattialla esteitä, joihin voi kompastua, sekä pohtimalla, missä tärkeät esineet, kuten avaimet, puhelin ja lompakko, sijaitsevat. Myös usein käytettävien tavaroiden helppo saatavuus lisää turvallisuutta.

Vinkkejä kodin turvallisuuden tueksi:

Päihderiippuvuus koskettaa myös läheistä

Minna Jaakola, Jasmine Para, Nora Remes 

Kun lähipiirissä joku kamppailee päihderiippuvuuden kanssa, kärsii usein koko perhe. Läheinen voi jäädä yksin, vaikka hänkin tarvitsee tukea ja apua selviytyäkseen tilanteesta.

Viime aikoina on paljon uutisoitu päihteiden käytön lisääntymisestä ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä, kuten rikollisuudesta ja päihdekuolemista. Läheisen ongelmallinen päihteiden käyttö koskettaa joka kolmatta suomalaista. Päihteiden käytön lisääntymisen seurauksena myös päihteidenkäyttäjän läheisten ja perheiden avuntarve on kasvanut.

Monelle läheisen päihteiden käyttö tulee hiljalleen osaksi arkea. Tilanteeseen sopeutuu, mutta samalla huoli läheisestä kasvaa jatkuvasti. Päihteiden käyttäjän läheinen saattaa huomata elämän pyörivän yhä enemmän toisen päihteiden käytön ympärillä, vaikka oma jaksaminen olisi koetuksella.

Päihteiden käyttö koskettaa myös läheisiä

Päihderiippuvuudesta puhuttaessa huomio usein kiinnittyy ensisijaisesti päihteiden käyttäjään. Tämä on ymmärrettävää, koska päihteiden käyttäjä on se, joka on sairastunut. Päihderiippuvuus kuitenkin koskettaa aina myös sairastuneen läheisiä ja perhettä, joten myös heidät tulisi ottaa huomioon tilannetta arvioidessa. On tärkeää nähdä päihderiippuvuus koko perheen sairautena, joka vaatii hoitoa, tukea ja ymmärrystä myös läheisille, ei vain päihteiden käyttäjälle.

Päihderiippuvaisen läheisen oma hyvinvointi jää usein varjoon, sekä läheisen itsensä että muiden ihmisten silmissä. Läheisen voi olla vaikea tunnistaa riippuvuuden vaikutusta omaan elämään. Tilanteesta koetaan usein uupumusta ja kuormitusta, mutta apua haetaan vain itse päihteiden käyttäjälle. Päihderiippuvuus kehittyy usein vähitellen ja pitkän ajan kuluessa, minkä vuoksi ei aina ymmärretä miten vakavasti päihteiden käyttö vaikuttaa läheisen omaan arkeen ja jaksamiseen. Läheinen voi tuntea tilanteesta häpeää ja epävarmuutta minkä vuoksi apua voi olla vaikeaa hakea. Tilanteesta puhuminen voidaan kokea hankalaksi. On tärkeää, että myös päihteiden käyttäjän läheinen tulee kuulluksi ja kohdatuksi apua tarvitsevana, ei vain auttajana.

Läheisellä on lupa hakea apua ja oikeus saada sitä

Päihderiippuvaisen läheisen ei tarvitse jäädä tilanteen kanssa yksin, tukea on saatavilla myös läheisille. Usein läheiset jäävät tilanteessa yksin, koska eivät tiedä mistä hakea apua. Läheisellä on oikeus omaan hyvinvointiin, tuen saamiseen ja turvalliseen arkeen. Avoin keskustelu, tilanteen sanoittaminen ja tuen tarjoaminen voivat olla ensiaskeleita kohti läheisen omaa toipumista. Vertaistuki ja ammattilaisen kanssa keskustelu voivat auttaa näkemään tilanteen uudessa valossa ja voivat auttaa psyykkisen kuorman keventämisessä. 

Luottamuksen rakentaminen on merkittävää rokottamisessa 

Aysel Bas,  Liisa Savolainen, MeeriTurunen 

Yksi keskeinen osa terveydenhoitajan työtä on asiakkaan rokottaminen. Monella Suomeen tulevalla maahanmuuttajalla ei ole tietoa aikaisemmin saaduista rokotuksista. Terveydenhoitajan työhön kuuluu keskeisesti selvittää maahanmuuttajan rokotustausta: on tärkeää selvittää, mitä reittiä hän on saapunut Suomeen ja millaisia rokotuksia hän mahdollisesti tarvitsee kansallisen rokotusohjelman mukaan. 

Rokotustyössä maahanmuuttajien kanssa terveydenhoitaja kohtaa usein erilaisia tapoja ajatella terveyttä, sairautta ja rokottamista. Jokaisella asiakkaalla on oma tarinansa, omat kokemuksensa ja joskus myös pelkonsa. Kulttuurinen sensitiivisyys ei ole plussaa hoitotyössä vaan se on välttämätön taito. Terveydenhoitajan tehtävänä on rakentaa siltaa ymmärryksen ja luottamuksen välille. Kun asiakas kokee, että häntä kunnioitetaan ja kuunnellaan, on hän huomattavasti valmiimpi hyväksymään rokotukset osaksi omaa ja perheensä terveyttä. Aito kuuntelu ja myötätuntoinen vuorovaikutus voivat auttaa ylittämään kielimuurin ja kulttuuriset erot.

Kielimuuri hankaloittaa asiointia 

Terveydenhoitajan yksi yleisimmistä haasteista hoitotyössä on tilanne, missä ammattilaisella ja asiakkaalla ei ole yhteistä kieltä. Tilannetta hankaloittaa se, että rokotuksiin liittyvistä termeistä ei ole suoria käännöksiä kaikilla kielillä esimerkkinä sana ”tuhkarokko”, joka tekee sen ymmärtämisestä maahanmuuttajalle erittäin haastavaa. Myös sanat ”rokotus” ja ”virus” ei välttämättä ole tuttuja käsitteitä maahanmuuttajalle tai heidän kulttuurissaan, koska termeille on eri merkitys. Kielellisten haasteiden myötä on riski, että maahanmuuttaja ymmärtää asian väärin ja lähtökohta luottamukselliseen hoitosuhteen rakentamiseen horjuu alkumetreiltä. 

Kulttuurierot vaikuttavat rokotusasenteisiin

Rokottamiseen liittyvät asenteet ja käytännöt vaihtelevat paljon eri kulttuureissa, joka saattaa näkyä haasteina rokottamisessa. Monissa kulttuureissa perhe- ja yhteisölähteisyys vaikuttaa siihen, miten päätöksiä rokottamisesta tehdään. Lisäksi rokotusten merkitys tautien ennaltaehkäisyssä ei välttämättä ole kaikille yhtä selkeä. Jos perheellä ei ole kokemusta rokotettavista sairauksista, he eivät välttämättä näe rokotusta tarpeellisena. Toisaalta lähtömaan rokotusohjelma voi olla hyvin erilainen kuin Suomessa, mikä voi aiheuttaa hämmennystä. Kulttuurierot eivät ole este, vaan ne voivat avata tilaisuuden oppia ja rakentaa luottamusta. Näiden kulttuurierojen huomioiminen on tärkeää, jotta rokotustyö olisi mahdollisimman vaikuttavaa ja yhdenvertaista. 

Luottamuksen merkitys rokotustyössä on suuri

Terveydenhoitajan työssä luottamuksen rakentaminen on kaiken perusta, johon riittää aito kiinnostus ja halu kohdata asiakas omana itsenään. Asiakkaiden kohdalla luottamuksen rakentaminen korostuu erityisesti, koska asiakas voi jo lähtökohtaisesti suhtautua epäluuloisesti terveydenhuoltoon, joka voi johtua esimerkiksi aiemmista kokemuksista, tiedon puutteesta tai kulttuurieroista. Luottamus rakentuu vähitellen ja siihen vaikuttaa se, miten asiakas kohdataan. Luottamuksellinen ilmapiiri vaikuttaa luonnollisesti siihen, kuinka vastaanottavaisia ihmiset ovat uudelle tiedolle, varsinkin kun on kyse rokotuksista, joihin voi liittyä pelkoja ja epäluuloja.

Rokotustietojen epäselvyys

Rokotustyössä haasteena on myös tiedon saannin vaikeudet, sillä monet asiakkaat eivät pysty esittämään dokumentteja aiemmista rokotuksistaan. Tämä aiheuttaa epävarmuutta sekä asiakkaalle että ammattilaiselle, sillä rokotussuojan arviointi sekä jatkosuunnitelman laatiminen perustuvat luotettavaan tietoon. Terveydenhoitajan on tärkeää selittää, miksi rokotukset ovat tarpeellisia ja täydentää puuttuvia rokotteita. 

Esteet ylitettävissä – terveydenhoitajan rooli maahanmuuttajien rokottamisessa

Hoitotyössä on havaittu hyvin rokottamisen erilaisia haasteita, joihin ammattilaisilla on toimivia ratkaisuja, kuten esimerkiksi asioimistulkin käyttö vastaanotolla. Asioimistulkit ovat tärkeä työpari terveydenhuollossa. Tulkkauksen tulee aina lähtökohtaisesti tapahtua virallisen asioimistulkin kautta. Maahanmuuttaja asiakkaalle on tärkeää jakaa tutkittuun tietoon perustuvaa materiaalia rokotuksista hänen omalla äidinkielellään käyttäen tulkkia apuna, jolloin varmistetaan, että asiakas ymmärtää jaetun tiedon. Kirjallisten ohjeiden jakamisessa voi kuitenkin olla haasteena maahanmuuttajien vaihteleva lukutaito.

Luottamus rakentuu pienistä asioista, kuten katsooko terveydenhoitaja asiakasta silmiin tai millaisella äänensävyllä hän puhuu. Terveydenhoitajan ollessa itse rento, kohtelias ja aidosti kiinnostunut myös asiakas yleensä rentoutuu, jolloin keskustelu sujuu huomattavasti helpommin. Esimerkiksi rokotuksista puhuminen, joka on aluksi saattanut tuntua asiakkaasta vieraalta tai jopa pelottavalta asialta niin rennossa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä asiasta on helpompi keskustella. 

Välipalalla on väliä

Sara Mattila, Eini Pietikäinen, Hanna-Kaisa Piltonen 

Kannattaa pysähtyä miettimään, mitä kaikkea yksi välipala voi merkitä. Se ei ole vain energianlähde, vaan osa lapsen kasvua, oppimista ja hyvää oloa. Kun välipalat ovat säännöllisiä ja ravitsevia, ne tukevat koko perheen hyvinvointia – yksi hetki kerrallaan. Hyvä välipala on pieni teko, joka kertoo välittämisestä.

Välipala tukee säännöllistä ruokailua ja vaikuttaa myös tunne-elämään. Se auttaa lasta jaksamaan arjen askareissa ja tukee hyviä ruokailutottumuksia.

Pitkät koulupäivät ja harrastukset voivat johtaa siihen, että lapsen ruokailurytmi jää epäsäännölliseksi. Välipalat täydentävät päivän aterioita ja varmistavat, että energiaa riittää niin opiskeluun, leikkeihin kuin liikkumiseenkin.  Hyvin suunniteltu välipala auttaa pitämään verensokerin tasaisena, tukee keskittymistä ja ehkäisee liiallista makeanhimoa. Välipalan on hyvä sisältää riittävästi proteiinia, kuituja sekä pehmeitä rasvoja.

Arki haastaa välipalahetkiä

Arki lapsiperheissä voi olla kiireistä, kun koulu ja harrastukset rytmittävät päivän. Välipalahetki osuu usein aikaan, jolloin kaikki ovat jo hieman väsyneitä. Silloin on helppo tarttua siihen, mitä on heti saatavilla. Epäsäännöllinen arjen aikataulu voi tehdä säännöllisen välipalarytmin ylläpitämisestä vaikeaa. Myös lasten mieltymykset ja valikoivuus haastavat vanhempia välipalahetkissä. 

Ei ole siis ihme, jos arjessa välipalahetket tuntuvat haastavilta. Terveellinen välipala ei kuitenkaan tarkoita monimutkaisia reseptejä tai pitkiä valmisteluja. Kun jääkaapista löytyy muutama hyvä perusraaka-aine, terveellisen välipalan kokoaminen sujuu nopeasti ja vaivattomasti.

Hyvä välipala tukee jaksamista ja hyvinvointia

Välipalan ei tarvitse olla tylsä tai kiireessä napattu ratkaisu. Kun sen suunnitellaan järkevästi, se voi olla päivän paras hetki, joka ehkäisee turhaa napostelua ja tukee terveellisiä tottumuksia. Hyvä välipala on sekä ravitseva että houkutteleva ja sen ei tarvitse olla monimutkainen.

Ravitsemus syntyy yksinkertaisista aineksista. Kuitua saa täysjyväleivästä, puurosta, kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Proteiinia sisältää jogurtista, rahkasta, kananmunista, pähkinöistä ja täysjyväviljasta. Vitamiineja saadaan monipuolisesti kasviksista, hedelmistä ja marjoista.

Hyvä välipala on myös helppo. Se valmistuu nopeasti, kulkee mukana repussa ja on tarvittaessa tehtävissä jo edellisenä päivänä. Kun välipala on mietitty valmiiksi, arki sujuu hieman kevyemmin ja jaksaminenkin paranee.

Kasvun Eväät: käytännön opas lapsen terveelliseen ruokailuun

Kirjoitimme oppaan keskittyen lapsen ruokailuun ja toimme esiin siinä välipalojen tärkeyden. Se sisältää tietoa lapsen ravitsemuksesta, mitä lautasmalli sisältää ja mitä eri ravintoaineet tarjoavat. Oppaassa otetaan myös huomioon vanhemmat avaamalla miten yhteiset ruokailuhetket vaikuttavat lapsen kasvuun. Myös hampaiden ja ruoan yhteys sekä veden juomisen tärkeys on otettu huomioon. Oppaassa on myös qr-koodeja, joissa vinkkejä yhteisiin ruokahetkiin, sekä lapsille ruoka ja välipala aiheisia tehtäviä. 

Opas on suunnattu vanhemman ja lapsen yhdessä luettavaksi ja tutkittavaksi. Siinä on lapsen mukaisesti kerrottu ravitsemuksesta ja vanhemmille ravitsemuksen tukemisesta, sekä yhteisten ruokailuhetkien tärkeydestä. Opas on tehty Hyvän arjen rakentajien tapahtumaan Havukosken alakoululaisille yhteistyössä vanhemmuuden tuen suunnittelijan kanssa. Oppaan lisäksi osallistuimme kyseiseen tapahtumaan tarjoamalla välipaloja lapsille ja jakamalla opasta vanhemmille.

 

Välipalareseptejä:

Hiljainen hätä lapsen silmissä – kuka jaksaa, kun vanhempi ei jaksa?

Laura Andersson, Viivi Rytivaara

Mielenterveys ja jaksaminen ovat jatkuvasti kasvavia puheenaiheita. Vanhemman uupumus ei näyttäydy aina päällepäin. Näkymättömänkin uupumuksen vaikutukset ulottuvat koko perheeseen ja erityisesti lapsiin.

Yksin uupumuksen keskellä 

Vanhempien uupumusoireilu on lisääntynyt ja jaksaminen lapsiperhearjessa on heikkenemään päin. Uupumuksen syntyyn on aina jokin syy. Yksinhuoltajuus, taloudelliset murheet, arjen kuormittavuus, puutteellinen tuki tai mielenterveysongelmat voivat olla taustalla uupumuksen synnyssä. Perheiden tuki on aihe, josta yhteiskunnassa käydään paljon keskustelua. Tästä huolimatta, useat vanhemmat kokevat jäävänsä yksin. Apua ei uskalleta tai ehditä hakea – pahimmillaan yhteiskunnalta ei saada apua ollenkaan. 

Vanhemmat pelkäävät leimaantumista huonoiksi vanhemmiksi tai, että lapset viedään pois, jos väsymys myönnetään. Pelot voivat olla esteenä avun hakemiselle. Tämä on alku näkymättömälle, hiljaiselle kriisille.

Kuka tukee vanhempaa, kun voimat loppuvat?

Syntyvyys on laskussa, perheitä on vahvistettava ja syntyvyystalkoot on aloitettava. Leikkauksia tehdään perhepalveluihin ja resursseja vähennetään neuvoloista, lisäksi vanhemmuuteen saatava tuki heikkenee jatkuvasti. Yhteiskunnan puheet ja teot ovat ristiriidassa keskenään.

Kuinka voisimme aidosti tukea uupunutta vanhempaa, joka on romahtamisen partaalla? Täytyykö pahimman aina tapahtua, ennen kuin saadaan apua?

Jokaisella ihmisellä on oikeus elää ihmisarvojen mukaisesti ja saada tarvitsemaansa huolenpitoa, kuten perustuslaissakin sanotaan. Vanhemmuuden tukeminen on tärkeää lasten hyvinvoinnin lisäksi yhteiskunnan kannalta. On terveydenhuollon ja koko yhteiskunnan vastuulla ylläpitää ja tukea vanhemman jaksamista sekä hyvinvointia. Yhteiskunnan kannalta tehokkainta olisi uupumuksen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen uupumuksen ensioireisiin.

Vanhemman uupumus ei ole heikkous, vaan hälytysmerkki jostain. Se kertoo, että jonkin on muututtava. Kun vanhempi voi hyvin, se heijastuu positiivisesti myös lapseen.

Miltä uupumus näyttää lapsen silmin?

Lapselle vanhempi on ensisijainen tuki ja turva. Lapsi aistii, jos vanhempi ei ole täysin läsnä tai reagoi epätavallisesti. Kun tuttu ja turvallinen aikuinen väsyy, lapsi voi kokea epävarmuutta, levottomuutta tai jopa syyllisyyttä. Lapsi ei ehkä ymmärrä tilannetta, mutta tuntee selkeästi muutoksen.

Vanhemman ei tarvitse pyrkiä täydellisyyteen. Täydellisen vanhemman sijaan, lapsi tarvitsee ja ansaitsee turvallisen vanhemman. Vanhemman voimavarojen heikentyessä arjesta tulee arvaamatonta ja pahimmillaan se aiheuttaa lapselle turvattomuuden tunnetta. Lapselle turvalliset rutiinit haihtuvat pikkuhiljaa pois. Iltasatuja ei lueta, ruokailut eivät ole enää säännöllisiä ja tunteiden säätelystä tulee hankalampaa. Pienet, mutta toistuvat muutokset aiheuttavat lapselle arvottomuuden ja turvattomuuden tunnetta.

Lapsen tulevaisuus uupuneen vanhemman käsissä – kohtalokas tulevaisuus

Vanhemman jaksamisella ja hyvinvoinnilla on merkittäviä vaikutuksia lapsen tulevaisuuteen.

Vanhemman uupumus voi heijastua lapsiin monin eri tavoin. Pienillä lapsilla oireilu voi näkyä univaikeuksina, itkuherkkyytenä, kiukunpuuskina tai takertumisena vanhempaan. Vanhemmilla lapsilla oireiluna saattaa olla vetäytymistä, vaikeuksia koulussa tai liiallista vastuunottoa. Joskus tilanne voi kääntyä ylösalaisin ja lapsi alkaa huolehtimaan vanhemmasta. Tämä voi olla niin sanottua käänteistä vanhemmuutta, jolloin lapsi yrittää suojella aikuista ja ottaa liikaa vastuuta sekä huolta itselleen. 

Pahimmillaan lapsi oppii vanhemmalta, ettei omille tunteille ole tilaa eikä niitä tarvitse käsitellä. Lapselle voi kehittyä virheellinen kuva tunteiden käsittelystä ja tunnetaidot voivat jäädä vajaiksi, jopa olemattomiksi. Ajatuksena voi olla, että omaa hyvinvointia voi laiminlyödä, kunhan muiden tarpeet tulevat hoidetuksi ensin. Uupumuksen vuoksi etääntynyt suhde vanhempaan, voi aiheuttaa lapselle aikuisiälläkin heikentynyttä itsetuntoa ja mielenterveysongelmia. Heikot tunnetaidot voivat siirtyä eteenpäin seuraaville sukupolville.

Vanhemman uupumus ei ole heikkoutta – se on merkki siitä, että jokin on pielessä. Kun vanhempi saa tukea ja voi hyvin, myös lapsi voi hyvin. Yhteiskunnan tehtävä on nähdä, kuulla ja auttaa ennen kuin on liian myöhäistä.

 

 

Seksuaalikasvatus kuuluu kaikille

Tea Kauhanen, Jarno Tolppanen

Seksuaalikasvatus on perustavanlaatuinen osa terveyden edistämistä ja itsemääräämisoikeuden vahvistamista. Usein perinteiset seksuaalikasvatuksen lähestymistavat eivät kuitenkaan riittävästi huomioi vammaisten ja neuromoninaisten yksilöiden erityisiä tarpeita.

Vielä tänäkin päivänä vammaisten seksuaalisuus on tabu. Vammaiset eivät usein pääse itse päättämään seksuaalisuuteensa liittyvistä asioista, ja he jäävät helposti huomiotta terveydenhoidossa ja seksuaalikasvatuksessa.

Erityistä tukea tarvitsevien kohdalla seksuaalikasvatus ei ole vain tiedon jakamista, vaan myös turvataitojen vahvistamista. Kun opitaan tunnistamaan turvalliset ihmissuhteet, asettamaan rajoja ja arvostamaan itseään, vahvistuu samalla itsemääräämisoikeuden ymmärrys ja kaltoinkohdelluksi tulemisen riski pienenee. Saavutettava seksuaalikasvatus on tärkeä osa terveyden edistämistä: yksilön turvataitoja ja omanarvontuntoa vahvistamalla luodaan pohjaa turvallisille ihmissuhteille myös aikuisuudessa.

 

Saavutettava seksuaalikasvatus vahvistaa itsemääräämisoikeutta
 

Kaikilla on oikeus seksuaalikasvatukseen, eikä se katso toimintakykyä, taustaa tai diagnoosia. Jokaisella on oikeus saada tietoa ja tukea tavalla, joka on hänelle ymmärrettävää ja saavutettavaa.

Saavutettava seksuaalikasvatusmateriaali madaltavaa kynnystä ottaa vaikeitakin aiheita puheeksi ja antaa välineitä käsitellä arjen kysymyksiä turvallisesti. Samalla se tukee itsemääräämisoikeuden vahvistumista ja auttaa vähentämään vammaisten seksuaalisuuteen liittyvää häpeää ja stigmaa.

 

Yhteistyöllä kohti saavutettavampaa seksuaalikasvatusta

Teimme yhteistyössä Helsingin Live-ammattiopiston TELMA-koulutuksen kanssa oppaan, jonka tarkoituksena on tuoda seksuaalikasvatuksen aiheita paremmin saavutettaviksi myös vaativaa erityistä tukea saaville nuorille. Saavutettavuuden kannalta tärkeää on oppaan selkeä kieli, tukikuvien käyttö ja konkreettiset esimerkit.

Ammattiopisto Live on pääkaupunkiseudun suurin erityisammattioppilaitos, joka toimii myös erityisopetuksen valtakunnallisena osaamisyksikkönä. Livessä järjestettävä työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) on tarkoitettu laajaa vaativaa erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille, joiden ei sairauden tai vamman vuoksi ole mahdollista siirtyä tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Koulutuksen tavoitteena on löytää opiskelijalle sopiva työ- tai toimintapaikka, ja sen kesto on yksilöllisten tavoitteiden mukaan 1–3 vuotta.

Haastattelemamme TELMA-koulutuksen opettajat pitivät seksuaalikasvatusta tärkeänä, mutta osa saattoi kokea aiheen käsittelyn haastavaksi: kynnystä nosti läheinen auttamissuhde opiskelijoihin ja valmiiden materiaalien puute.

Selkokielinen opas nuorten tueksi arjessa ja ihmissuhteissa

Oppaassa keskitytään neljään teemaan, jotka nousivat esiin haastatteluissamme: ystävyyttä ja luottamusta, seurustelua ja turvallisia suhteita, seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta sekä turvataitoja sosiaalisessa mediassa. Opas on tehty selkeällä yleiskielellä Papunetin Papuri-kirjatyökalua hyödyntäen, ja siinä on käytetty nuorille ennestään tuttuja tukikuvia.

Opasta voi käydä läpi yhdessä opettajan tai muun turvallisen aikuisen kanssa, mutta se sopii myös itsenäiseen käyttöön. Näin nuori voi palata aiheiden pariin omaan tahtiin ja tarpeidensa mukaan.

 Muisti kaipaa huolenpitoa 

 Sabira Khan,  Lucia Niskanen, Maija-Liisa Vuokila

Iän myötä kehon kaikissa osissa tapahtuu muutoksia, myös aivoissa. Aivot kaipaavat lihaksiston tavoin säännöllistä haastamista ja aktivointia.

 

Tuoreen tutkimuksen mukaan tietyt sosiodemograafiset tekijät, eli ”sosiaaliset merkit”, esimerkiksi muutokset työkyvyssä, mielialassa tai sosiaalisessa toimintakyvyssä voivat olla ensimmäisiä merkkejä alkavasta muistisairaudesta. Nämä merkit voivat olla havaittavissa jopa kymmenen vuotta ennen ensimmäisiä selviä muistioireita. Aivojen toiminta hidastuu ja muistin prosessointikyky voi heikentyä, joten muistin ja aivoterveyden ylläpito on erittäin tärkeää (National Institute of Aging, 2023).

Tutkijat ovat havainneet, että useilla muistisairauteen myöhemmin sairastuneilla henkilöillä työkyky oli heikentynyt jo varhain verrattuna verrokkiryhmiin. Tämä viittaakin siihen, että kognitiivisen arvion tekeminen voisi olla hyödyllistä, kun työikäisen työ- tai keskittymiskyky heikkenee ilman selkeää syytä. Tutkimuksia voitaisiin toteuttaa esimerkiksi perusterveydenhuollossa tai työterveydessä, silloin, kun muutoksia kognitiossa havaitaan. 

Työikäisillä ensioireita voivat olla esimerkiksi näköhavainnoinnin vaikeus, liikehäiriöt tai sopeutumisvaikeus uusiin tilanteisiin. Ensioireita, joita ei kannata ohittaa, ovat esimerkiksi muistin heikkeneminen, sanojen löytämisen ja keskittymisen vaikeudet, mielialamuutokset, päätöksentekokyvyn ja aloitekyvyn heikentyminen.

Varhainen hoito suojaa aivoja ja viivästyttää muistisairautta

Muistia tarvitaan jatkuvasti, sillä se on olennainen osa ihmisen olemusta ja toimintaa. Elinkaaren aikana monet tekijät voivat vaikuttaa aivojen toimintaan ja heikentää muistia. Noin 23 000 ihmistä sairastuu muistisairauteen Suomessa vuosittain (Tarnanen ym., 2024.). Muistin heikkenemistä voidaan todennäköisesti ehkäistä puuttumalla sen riskitekijöihin ja tunnistamalla oireet varhaisessa vaiheessa.

Muistin varhainen ylläpito parantaa muistia ja vähentää muistihäiriöiden kehittymisen todennäköisyyttä. Pienet arjen valinnat voivat parantaa aivojen ja muistin toimintaa.

Epäterveellinen ruokavalio, kiire, stressi ja unihäiriöt vaikutta haitallisesti muistiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä elämän eri vaiheissa. Kannattaa pitää hyvää huolta muistista, sillä sen heikkeneminen alkaa huomaamatta ja etenee vähitellen, vaikuttaen aivoihin ja heikentäen toimintakykyä. Mitä aikaisemmin ongelmiin puututaan, sitä paremmat hoitotulokset voidaan saavuttaa

Skarppina vielä vuosien päästä

Aivot muokkaantuvat läpi elämän, koskaan ei ole liian myöhäistä tai aikaista alkaa ja tehdä asioita, jotka pitävät aivomme samalla hyvässä kunnossa kuin kehittävät tiedonkäsittelytoimintoja. Esimerkiksi ristikoiden ja sudokujen täyttäminen ovat aivojumppaa, erilaisten pelien pelaaminen, lukeminen, käsityöt ja opiskelu, sekä taide-, kulttuuri- ja musiikkiharrastukset. Elintavoilla on suuri merkitys aivoterveyteen ja sitä kautta muistiin. Tärkeintä on muistaa arjessa kuormituksen ja palautumisen tasapaino. Rentoutuminen ja lepo ovat haastavan ja vaativan tekemisen vastapaino. Positiiviset kokemukset, itselle mieluisa tekeminen ja yhdessä tekeminen pitää mielialan virkeänä (Muistiliitto, i.a.)

Lähteet:

Kirsi Tarnanen, K. Rinne, J. Rosenvall, A. & Tuunainen, A. (11.03.2024 ). Muistisairudet. Käypähoito.https://www.kaypahoito.fi/khp00094

Muistiliitto. (i.a). Aivojumppaa läpi elämän. Saatavilla 19.10.2025 https://muistiliitto.fi/aivot-ja-muisti/aivoterveys/aivojen-aktivointi/

National Institute of Aging. (27.6.2023). How the Aging Brain Affects Thinking

https://www.nia.nih.gov/health/brain-health/how-aging-brain-affects-thinking