Rayhana Mohammadi, Iina Ojanen, Mira Paulin
Terveydenhoitajan ehkäisevä työ on oikein toteutettuna kustannustehokasta. Sairauksien ennaltaehkäisy ja terveyttä edistävä ohjaus tässä hetkessä vähentää terveydenhuollon kuluja tulevaisuudessa.
Kansantaudit ovat perusterveydenhuollon miljardinielu
Tilastojen mukaan perusterveydenhuollon käyttökustannukset ovat liki kaksinkertaistuneet viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Myös KELA:n korvaamat osuudet lääkkeistä ovat 30 vuodessa yli nelinkertaistuneet. Kustannuksista suuri osa menee kansantautien eli sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen, keuhkosairauksien ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitoon.
Vuonna 2011 kalliit kansantautimme aiheuttavat karkeasti arvioituna 5,245 miljardia euron kustannukset ja lukema on noususuuntainen. Karkeasti laskettuna 35% vuotuisesta budjetista ohjautuu tällä hetkellä suoraan kansantautien hoitoon.
Sairastamiseen liittyy aina myös epäsuoria kustannuksia yhteiskunnalle. Nämä koostuvat esimerkiksi sairauspoissaoloista, aikaistetuista työkyvyttömyyseläkemaksuista tai sairauksista johtuvista ennenaikaisista kuolemista.
Sairauksia ehkäisevä työ vähentää terveydenhuollon
kustannuksia
Miten kustannukset sitten liittyvät terveyden edistämiseen? On vain arveltavissa, kuinka paljon varoja voitaisiin kohdentaa uusiksi, mikäli niitä vapautuisi kansantautien hoidosta. Kansantaudit ovat elintapasairauksia. Jos potilas ottaisi vastuun omasta terveydestään ja eläisi niin, että sairastuminen elintapasairauksiin olisi epätodennäköisempää, tuottaisi se säästöjä niin potilaalle kuin yhteiskunnalle. Säästyneitä varoja voitaisiin uudelleenohjata esimerkiksi erikoissairaanhoitoon.
Terveydenhoitaja: terveyden edistäjä ja sairauksien ehkäisijä
Sairaanhoitaja hoitaa sairaita ja terveydenhoitaja terveitä? Aina se ei mene niin. Terveydenhoitaja tunnetaan asiantuntijana ennaltaehkäisevässä työssä, jossa pyritään ehkäisemään sairauksia ja edistämään terveyttä. Terveydenhoitajan asiakaskunta on monipuolinen ja laaja. Tällöin tietämys kansantaudeista korostuu. Tiedonjakaminen elintavoista, sairauksien riskitekijöistä ja ehkäisymahdollisuuksista on tärkeää, jotta sairauksia voidaan ennaltaehkäistä.
Pelkkä informaation levittäminen ei kuitenkaan riitä. Terveydenhuollon asiakas päättää itse noudattaako vai laiminlyökö terveydenhoitajan neuvoja. Sormia napsauttamalla ei edes terveydenhoitaja voi sairauksia ehkäistä. Omien valintojen seuraamukset terveyteen on tiedettävä, jotta syy-seuraussuhteet omassa terveydentilassa ovat ymmärrettävissä.
Terveydenhoitajan antama terveysneuvonta on ennaltaehkäisevän työn ydin
Terveydenhoitajan tehtävä ennaltaehkäisevässä työssä on ottaa huomioon asiakkaan elintavat ja arkisten valintojen merkitys hänen kokonaisvaltaiseen terveyteensä. Tärkeintä olisi reagoida heti asiakkaan epäterveellisiin elintapoihin ja saada hänet heräteltyä terveydentilaansa, jotta promootio ja preventio toteutuisivat.
Jokaisessa hoitokontaktissa pitäisi olla aikaa elintapakartoitukseen. Tällöin olisi mahdollisuus keskustella asiakkaan elämäntilanteesta, ruokavaliosta, liikunnan määrästä, sosiaalisista suhteista ja psyykkisistä voimavaroista. Asiakkaan antamien esitietojen perusteella terveydenhoitaja voisi antaa itsehoito-ohjeita, joilla vaikuttaa edistävästi terveyteen. Näin kansantauteihin sairastumista voitaisiin minimoida.
Varhainen terveysneuvonta vaikuttaisi sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla, jolloin kiittäisi niin asiakas, terveydenhuolto kuin yhteiskunta. Elinajanodote sekä työkyvyn ylläpito kasvaisivat ja kuormitus terveydenhuollossa laskisi, samoin kansantalouden kustannukset.
Kustannuksien taltuttaminen motivoivan keskustelun avulla
Terveydenhoitajan tärkeimpiin työtehtäviin kuuluu terveyden edistäminen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakkaita motivoidaan ylläpitämään huolta omasta hyvinvoinnistaan keskustelun kautta. Keskustelu voidaan toteuttaa joko kasvotusten vastaanottokäynnin yhteydessä tai sovitusti etäyhteyden kautta.
Keskustelu ei tarkoita sitä, että se olisi kevytmielistä ja nopeaa. Puutteellinen ohjeistaminen voi pahimmillaan johtaa siihen, ettei asiakas pidä huolta omasta terveydestään ja voi pahimmassa tapauksessa laiminlyödä omaa hyvinvointiaan. Asiakkaan kanssa tulisi käydä keskustelu terveyden ylläpitämisestä niin, että se on luottamuksellista ja kannustavaa. Vuorovaikutteinen ja rakentava keskustelu terveydenhoitajan ja asiakkaan välillä tuo pystyvyyden tunnetta ja luo motivaatiota terveellisten elämäntapojen ylläpitämiseksi.
Kun ihminen ottaa vastuun omasta terveydestään, tekee hyviä valintoja ja terveystekoja itselleen, hänen on mahdollista vaikuttaa omiin sairaskuluihinsa. Terveydenhoitajan rooli tällaisessa terveystyössä on merkittävä. Antamalla tietoa kansantaudeista, niiden vaikutuksista ja kustannuksista voi kylvää motivaatiota ihmiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti