Oma koti kullan kallis – mutta entä jos sitä ei ole?

 

Jenni Peussa, Jenna Salonen, Minna Stenberg

 Asunnottomuus - Suomen yhteiskunnassa syvälle juurtunut ongelma, josta ei puhuta tarpeeksi. Se on näkymätön kriisi, joka voi koskettaa ketä tahansa. Kukaan ei valitse elämää ilman kotia.

 Kun koti on vain haave

Asunnottomuus on yhteiskunnallinen ongelma. Aiheena asunnottomuus on sellainen, jonka me kaikki varmasti tiedostamme, mutta josta vaietaan eikä haluta puhua.

Asunnottomuus Suomessa ei näy samalla tavalla katukuvassa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä kadulla asuvat ihmiset ovat yleisempi näky. Googlettaessa asunnottomuudesta, käy ilmi, että usein on haettu kysymystä "Onko Suomessa asunnottomuutta?". Monet eivät selvästikään tiedä, että sitä todella on myös Suomessa, koska se ei näy katukuvassa yhtä selkeästi.

Suurimmassa riskissä asunnottomuudelle ovat pienituloiset, maahanmuuttajataustaiset ja päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät. Asunnottomaksi voi joutua kuitenkin kuka tahansa.¨

Vuonna 2023 Suomessa oli asunnottomia yhteensä 3429. Näistä ihmisistä 755 oli naisia, 530 alle 25-vuotiaita, 831 maahanmuuttajia. Asunnottomia perheitä oli 123, niissä lapsia oli yhteensä 180. Tilastot asunnottomuudesta voivat olla virheellisiä, sillä on paljon asunnottomia, jotka eivät ole ilmoittautuneet asunnottomiksi mihinkään.

 

Asunnottomuuden eri muotoja

Asunnottomaksi määritellään Suomessa henkilö, jolla ei ole omaa vuokrasopimusta tai ei omista asuntoa. Suomessa nähdään asunnottomiksi myös ulkona, rappukäytävissä ja ensisuojissa yöpyvät, asuntoloissa, majoitusliikkeissä tai laitoksissa asuvat sekä henkilöt, jotka asuvat tilapäisesti jonkun toisen luona, esimerkiksi sukulaisen. 

Piiloasunnottomuus tarkoittaa tilannetta, jossa ihminen on kirjoilla osoitteessa, missä ei pysty asumaan erilaisten syiden esimerkiksi väkivallan uhan vuoksi. Piiloasunnoton majoittuu esimerkiksi tuttavien tai sukulaisten luona. 

Vähintään vuoden tai viimeisen kolmen vuoden aikana toistuvasti asunnottomina olleita kutsutaan pitkäaikaisasunnottomiksi. Keskimäärin joka neljäs asunnoton on pitkäaikaisasunnoton. Heillä on suuri tarve saada apua, sillä pitkäaikaisasunnottomilla asunnottomuuteen monesti vaikuttaa sosiaalinen, psyykkinen tai fyysinen ongelma.

 

Asunnottomuus pintaa syvemmältä

Yleisesti ajatellaan, että asunnottomat ovat alkoholi- tai päihdeongelmaisia, miespuolisia henkilöitä, jotka ovat itse syypäitä asunnottomuuteensa.

Ei nähdä sitä, että asunnottomia voivat olla myös naiset tai lapset. Ihmisillä voi olla käsitys siitä, että asunnottomuus olisi vain omien huonojen valintojen summa, itseaiheutettu tilanne tai jonkinlaista henkilön laiskuutta tai saamattomuutta. Miksi kukaan haluaisi ajaa itsensä siihen tilanteeseen, että joutuu asunnottomaksi?

Asunnottomuus ei ole ominaisuus vaan ihminen kurjassa tilanteessa ja epävarmuutta monesta asiasta. Asunnoton joutuu miettimään päivittäin, missä voi nukkua yön, mistä saada ruokaa tai mistä saada mahdollisuus peseytyä.

Asunnottomuuteen voi johtaa kuitenkin monet syyt, joita ei tule ajatelleeksi. Taustalla voi olla esimerkiksi yrityksen kaatuminen, avioero tai mikä tahansa muu tilanne, jonka seurauksena ihminen ei pysty hoitamaan omia asioitaan.

 

Ihmisiä ilman kotia, ei ilman arvoa

Asunnottomien yönä 17.10.2024 järjestettiin varjotapahtuma, jossa olimme mukana järjestämässä toimintaa erään Helsingissä sijaitsevan asunnottomille suunnatun yksikön yhteydessä. Illan aikana meillä oli mahdollisuus kohdata useita asunnottomia ja saimme kuulla heidän tarinoitaan ja kokemuksiaan. Keskustelujen myötä avautui hyvin selvä oivallus: he ovat aivan tavallisia ihmisiä, jotka eri vaiheiden ja sattumien kautta ovat päätyneet tilanteeseen, jossa oma koti on jäänyt haaveeksi. Asunnottomat keskustelivat meidän kanssamme täysin arkipäiväisistä asioista. He olivat iloisia, huumorintajuisia ja hyvin kiitollisia meidän järjestämästä toiminnasta. Asunnottomien tapaaminen muistutti meitä siitä, että he eivät ole “huonompia”, vaan yhtä arvokkaita, kuin kuka tahansa muu.