Oikeanlaiset elintavat tukevat työntekoa

 Salla Lehto, Ellen Luokkanen, Emilia Simelius, Roosa Tanskanen 

Elintavoilla on suuri merkitys ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Terveyteen vaikuttavia tekijöitä on monia, kuten perintötekijät ja elintavat, mutta siihen vaikuttavat myös yksilön omat kokemukset, asenteet ja arvot. Perintötekijöiden vaikutus on pieni, sillä ne yleensä aiheuttavat ainoastaan taipumuksen sairaudelle, mutta muut tekijät saavat aikaan varsinaisen sairastumisen tai sairastumisen riskin. Jokainen voi vaikuttaa omiin elintapoihinsa.

Työn fyysisyys, korkea kuormitus ja kiire sekä unen tai levon vähäisyys aiheuttavat monesti eriasteisia jaksamisen ongelmia, jolloin ne näkyvät epäsuotuisasti hyvinvoinnissa ja ennen pitkää myös terveydessä. Lisäksi liian yksipuolinen tai epäterveellinen ravinto on omiaan lisäämään jaksamisen ongelmia. Tärkeimpiä asioita, joihin jokainen voi vaikuttaa ovat uni, ravinto ja liikunta.

Levolla vireyttä päivään

 

Unen ja levon merkitys fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin on kiistaton, sillä ihmisen on saatava riittävästi lepoa ja laadukasta unta. Unen tarve vaihtelee yksilöllisesti noin seitsemästä yhdeksään tuntiin, mutta tarve voi olla vähäisempi tai suurempi. Säännöllinen vuorokausirytmi parantaa unen laatua, sillä unen aikana kehon ja mielen voimavarat latautuvat, sekä elimistö ja aivot lepäävät palautuen rasituksesta.  

 

Riittävän ja laadukkaan unen saanti on edellytys myös muistamiselle ja uuden oppimiselle, sillä vähäisten ja laadullisesti huonojen unien myötä ihmisessä alkaa esiintyä hajamielisyyttä ja muistamattomuutta, ärtyneisyyttä ja äkkipikaisuutta kertoen aivojen kapasiteetin ylikuormittuvuudesta. Unen aikaiset tapahtumat edesauttavat ihmisen hyvinvointia ja terveyttä, sillä unen aikana esimerkiksi hermoston toiminta tasapainottuu, kuona-aineet puhdistuvat, soluvauriot korjaantuvat ja hermoyhteydet vahvistuvat sekä muodostuvat uudelleen. Lisäksi uni vahvistaa vastustuskykyä, jolloin sairauksien, kuten esimerkiksi flunssaan sairastumisen todennäköisyys pienenee. 

   

Liikunnasta iloa

Liikunta vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin monin eri tavoin. Liikunta parantaa kognitiivista suoriutumista ja tarkkaavaisuutta, aerobinen liikunta puolestaan parantaa prosessointinopeutta, toiminnanohjausta ja muistia. Liikunta vähentää stressiä ja riskiä sairastua masennukseen sekä lievittää ahdistuksen ja jännitystilojen syntyä. Pitkien työvuorojen sekä staattisten ja epäergonomisten työasentojen vastapainoksi olisi suotavaa harrastaa säännöllisesti edes jonkinlaista liikuntaa ja kehonhuoltoa. Hankalat työasennot tulisi osata tunnistaa ja huomioida, sillä se mahdollistaisi venyttelyn ja tauot työn lomaan vähentäen niskahartia- ja selän alueen ongelmia.

 

Liikunta vahvistaa sydäntä alentaen verenpainetta ja kolesterolia, jolloin riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin pienenee huomattavasti. Liikunta parantaa ja tehostaa myös aineenvaihduntaa vähentäen riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen sekä vähentää painoa myös pitäen sen kurissa. Liikunta vahvistaa keuhkoja ja parantaa hapenottokykyä. Säännöllinen ja monipuolinen liikunnallinen kuormittavuus lisää lihasten ja luiden vahvistumista sekä kasvua. Liikunta kohottaa kuntoa, parantaa itsetuntoa ja voi kehittää sosiaalisia taitoja. Liikunnassa voi käyttää erilaisia aktiivisuusrannekkeita- ja sovelluksia, joiden avulla esimerkiksi askelmäärien seuraaminen helpottuu ja voi luoda onnistumisen tunteita. Arkiliikunta tuo energiaa arkeen, mutta myös hikiliikuntaa olisi suotava harrastaa säännöllisesti terveysliikuntasuosituksen mukaisesti.

 

Ravinnon tärkeys hyvinvoinnille

 

Ruokaan liittyy paljon tunteita, merkityksiä ja sallivuuden näkökulmia. Ihmisen tulisi pääpiirteissään syödä terveellisesti ravitsemussuositusten mukaisesti ja monipuolisesti tasaisin väliajoin, jolloin energian saanti pysyy tasaisena. Monipuolisesta ravinnosta saadaan elimistön vaatimat riittävät vitamiinit ja hivenaineet. Allergiat, herkkyydet tai ruokarajoitteet eivät vaikuta terveellisen ruuan saantiin, sillä korvaavia tuotteita on kattavasti saatavilla.

Ravinnon saannin ja energiamäärän tulisi olla tasapainossa kulutuksen kanssa. Annoskoon tulisi olla riittävä, mutta ei kuitenkaan liian suuri. Prosessoidut pikaruuat, sokeripitoiset tuotteet ja lihatuotteet heikentävät jaksamista, kuten myös ylisyöminen. Syömisen ei kuitenkaan pitäisi aiheuttaa syyllisyydentunnetta, sillä on myös oikeus herkutella ja nauttia. Liian niukka tai yksipuolinen ruokavalio ei tue aivohyvinvointia ja jaksamista, vaan keho menee säästöliekille ottaen vaatimansa energian lihaksista.  

 

Terveelliset elintavat tukevat työssä jaksamista

 

Kaiken kaikkiaan terveelliset ja säännölliset elintavat auttavat työssä jaksamisessa, mutta myös vapaa-ajan ja arjen mielekkäänä pysymistä, kun töiden jälkeen energiaa riittää myös itselle mielekkäiden asioiden tekemiselle. Hyvinvointi on suuri paletti, jossa jokaisella yksittäisellä palasella on merkittävä vaikutus kokonaisuuden kannalta. Pitämällä huolen koko paletin palasista oma hyvinvointi ja työssä jaksaminen paranee.