Oikeanlaiset elintavat tukevat työntekoa

 Salla Lehto, Ellen Luokkanen, Emilia Simelius, Roosa Tanskanen 

Elintavoilla on suuri merkitys ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Terveyteen vaikuttavia tekijöitä on monia, kuten perintötekijät ja elintavat, mutta siihen vaikuttavat myös yksilön omat kokemukset, asenteet ja arvot. Perintötekijöiden vaikutus on pieni, sillä ne yleensä aiheuttavat ainoastaan taipumuksen sairaudelle, mutta muut tekijät saavat aikaan varsinaisen sairastumisen tai sairastumisen riskin. Jokainen voi vaikuttaa omiin elintapoihinsa.

Työn fyysisyys, korkea kuormitus ja kiire sekä unen tai levon vähäisyys aiheuttavat monesti eriasteisia jaksamisen ongelmia, jolloin ne näkyvät epäsuotuisasti hyvinvoinnissa ja ennen pitkää myös terveydessä. Lisäksi liian yksipuolinen tai epäterveellinen ravinto on omiaan lisäämään jaksamisen ongelmia. Tärkeimpiä asioita, joihin jokainen voi vaikuttaa ovat uni, ravinto ja liikunta.

Levolla vireyttä päivään

 

Unen ja levon merkitys fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin on kiistaton, sillä ihmisen on saatava riittävästi lepoa ja laadukasta unta. Unen tarve vaihtelee yksilöllisesti noin seitsemästä yhdeksään tuntiin, mutta tarve voi olla vähäisempi tai suurempi. Säännöllinen vuorokausirytmi parantaa unen laatua, sillä unen aikana kehon ja mielen voimavarat latautuvat, sekä elimistö ja aivot lepäävät palautuen rasituksesta.  

 

Riittävän ja laadukkaan unen saanti on edellytys myös muistamiselle ja uuden oppimiselle, sillä vähäisten ja laadullisesti huonojen unien myötä ihmisessä alkaa esiintyä hajamielisyyttä ja muistamattomuutta, ärtyneisyyttä ja äkkipikaisuutta kertoen aivojen kapasiteetin ylikuormittuvuudesta. Unen aikaiset tapahtumat edesauttavat ihmisen hyvinvointia ja terveyttä, sillä unen aikana esimerkiksi hermoston toiminta tasapainottuu, kuona-aineet puhdistuvat, soluvauriot korjaantuvat ja hermoyhteydet vahvistuvat sekä muodostuvat uudelleen. Lisäksi uni vahvistaa vastustuskykyä, jolloin sairauksien, kuten esimerkiksi flunssaan sairastumisen todennäköisyys pienenee. 

   

Liikunnasta iloa

Liikunta vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin monin eri tavoin. Liikunta parantaa kognitiivista suoriutumista ja tarkkaavaisuutta, aerobinen liikunta puolestaan parantaa prosessointinopeutta, toiminnanohjausta ja muistia. Liikunta vähentää stressiä ja riskiä sairastua masennukseen sekä lievittää ahdistuksen ja jännitystilojen syntyä. Pitkien työvuorojen sekä staattisten ja epäergonomisten työasentojen vastapainoksi olisi suotavaa harrastaa säännöllisesti edes jonkinlaista liikuntaa ja kehonhuoltoa. Hankalat työasennot tulisi osata tunnistaa ja huomioida, sillä se mahdollistaisi venyttelyn ja tauot työn lomaan vähentäen niskahartia- ja selän alueen ongelmia.

 

Liikunta vahvistaa sydäntä alentaen verenpainetta ja kolesterolia, jolloin riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin pienenee huomattavasti. Liikunta parantaa ja tehostaa myös aineenvaihduntaa vähentäen riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen sekä vähentää painoa myös pitäen sen kurissa. Liikunta vahvistaa keuhkoja ja parantaa hapenottokykyä. Säännöllinen ja monipuolinen liikunnallinen kuormittavuus lisää lihasten ja luiden vahvistumista sekä kasvua. Liikunta kohottaa kuntoa, parantaa itsetuntoa ja voi kehittää sosiaalisia taitoja. Liikunnassa voi käyttää erilaisia aktiivisuusrannekkeita- ja sovelluksia, joiden avulla esimerkiksi askelmäärien seuraaminen helpottuu ja voi luoda onnistumisen tunteita. Arkiliikunta tuo energiaa arkeen, mutta myös hikiliikuntaa olisi suotava harrastaa säännöllisesti terveysliikuntasuosituksen mukaisesti.

 

Ravinnon tärkeys hyvinvoinnille

 

Ruokaan liittyy paljon tunteita, merkityksiä ja sallivuuden näkökulmia. Ihmisen tulisi pääpiirteissään syödä terveellisesti ravitsemussuositusten mukaisesti ja monipuolisesti tasaisin väliajoin, jolloin energian saanti pysyy tasaisena. Monipuolisesta ravinnosta saadaan elimistön vaatimat riittävät vitamiinit ja hivenaineet. Allergiat, herkkyydet tai ruokarajoitteet eivät vaikuta terveellisen ruuan saantiin, sillä korvaavia tuotteita on kattavasti saatavilla.

Ravinnon saannin ja energiamäärän tulisi olla tasapainossa kulutuksen kanssa. Annoskoon tulisi olla riittävä, mutta ei kuitenkaan liian suuri. Prosessoidut pikaruuat, sokeripitoiset tuotteet ja lihatuotteet heikentävät jaksamista, kuten myös ylisyöminen. Syömisen ei kuitenkaan pitäisi aiheuttaa syyllisyydentunnetta, sillä on myös oikeus herkutella ja nauttia. Liian niukka tai yksipuolinen ruokavalio ei tue aivohyvinvointia ja jaksamista, vaan keho menee säästöliekille ottaen vaatimansa energian lihaksista.  

 

Terveelliset elintavat tukevat työssä jaksamista

 

Kaiken kaikkiaan terveelliset ja säännölliset elintavat auttavat työssä jaksamisessa, mutta myös vapaa-ajan ja arjen mielekkäänä pysymistä, kun töiden jälkeen energiaa riittää myös itselle mielekkäiden asioiden tekemiselle. Hyvinvointi on suuri paletti, jossa jokaisella yksittäisellä palasella on merkittävä vaikutus kokonaisuuden kannalta. Pitämällä huolen koko paletin palasista oma hyvinvointi ja työssä jaksaminen paranee.

Terveydenhoitaja unen neuvojana

Jaana Pekki, Veera Pietiläinen, Eveliina Räisänen, Aino Ylikarjula

Yhä useampi yläkouluikäinen nukkuu liian vähän. Kouluterveyskyselyn mukaan 8. ja 9. luokkalaisista 36,3 % nukkuu alle 8 tuntia yössä. Tutkimusten mukaan yläkoululaisen täytyisi nukkua yli 8 tuntia yössä.

Teimme kehittämistyönä unioppaan, joka on kohdennettu yläkouluikäisille nuorille. Kouluterveydenhoitajan rooli on suuri nuorten terveyden edistämisessä. Terveydenhoitajan yksi keskeisimmistä tehtävistä on ohjata ja opastaa nuorta terveyteen liittyvissä asioissa. Opas on tarkoitettu tukemaan terveydenhoitajaa uneen liittyvässä ohjauksessa. Opas sisältää tietoa unesta ja sen vaikutuksista sekä keinoja, joilla omaa unta pystytään parantamaan.

Terveydenhoitajan yksi keskeisimmistä tehtävistä on ohjata ja opastaa nuorta terveyteen liittyvissä asioissa

Kouluterveyskyselyn mukaan useampi kuin joka kymmenes nuori ei ollut nukkunut riittävästi esimerkiksi netin käytön vuoksi. Lisäksi kaikilla nuorilla ei välttämättä ole tarpeeksi tietoa unesta ja sen vaikutuksista. Nuori ei aina uskalla ottaa puheeksi uniongelmiaan terveystarkastuksen yhteydessä, jolloin kouluterveydenhoitajalla on tärkeä rooli uniasioiden puheeksi otossa. Terveydenhoitajan täytyy tarvittaessa antaa ajankohtaista tietoa sekä ohjausta uneen liittyvissä asioissa.

Apua ja tukea unen haasteisiin

Kouluterveydenhuollon harjoittelun aikana huomasimme, että hyvin useilla nuorilla on haasteita uneen liittyvissä asioissa. Kouluterveydenhoitajan työhön sisältyy paljon ohjausta ja neuvontaa. Huomasimme, että etenkin uneen liittyvä ohjaus ja neuvonta oli toistuvaa yläasteikäisten nuorten kanssa. 

Terveystarkastuksissa käydään nuorien terveydentilaa hyvin laajasti läpi. Tarkastuksissa keskustellaan esimerkiksi koulunkäynnistä, perhe-elämästä, liikunnasta, ravinnosta ja unesta. Koulussa terveydenhoitajan terveystarkastuksiin varattu aika on usein hyvin rajallinen, jolloin nuoren ohjaus ja neuvonta voi jäädä melko suppeaksi. Kokemuksiemme mukaan terveystarkastuksissa käsiteltävät aiheet saattavat helposti unohtua heti tarkastuksen jälkeen. Ajattelimme, että oppaan avulla nuori pystyy vielä itsenäisesi kertaamaan terveystarkastuksessa käytyjä asioita. Näin ollen uneen liittyvät ohjeistukset ja neuvot jäävät paremmin mieleen.

Opas apuvälineenä 

Uniopas on tehty yläkouluikäisten nuorten unen tukemiseksi. He saavat oppaan, josta löytyy hyödyllistä tietoa unesta ja sen merkityksestä. Uniopas tehtiin vastaamaan juuri kyseisen kohderyhmän tarpeita. Lisäksi kouluterveydenhoitaja sekä yläkouluikäisten vanhemmat hyötyvät oppaasta. Terveydenhoitaja voi hyödyntää uniopasta terveystarkastuksissa unesta puhuttaessa. Konkreettisesta oppaasta voidaan nostaa esiin faktoja juuri kyseiselle nuorelle. Uniopas sisältää perustietoa unesta, unen merkityksestä, unen vaikutuksesta, unihygieniasta, unettomuudesta, sekä siitä, mistä voi hakea apua, jos on uneen liittyviä ongelmia. Unioppaasta löytyy lisäksi hyödyllisiä linkkejä, joista nuori voi hakea lisätietoa uneen liittyen.

Terveydenhoitaja terveyden edistäjänä

Unioppaan tarkoituksena on lisätä nuorten tietoisuutta sekä unesta että sen merkityksestä ja se on tehty nuorten unen tukemiseksi. Terveydenhoitajan työssä oppaan hyödyntäminen on osa terveyden edistämistä, joka kuuluu terveydenhoitajan osaamisvaatimuksiin. Vaikka unioppaaseen kerätty tieto on juuri nuorille kohdennettua, sopivat oppaan ajatukset myös meille kaikille. Oppaasta löytyy hyödyllistä tietoa, joka koskee myös esimerkiksi aikuisia.

Linkki unioppaaseen: Uniopas.pptx

Ensiaputaidot ovat kaikkien oikeus

 Senja Front, Ilona Leppänen, Kaisa Murto ja Emmi Palmgren

Kaikki eivät pysty toimintakykynsä tai mielenterveyshaasteidensa takia osallistumaan yleiselle ensiapukurssille. Esimerkiksi suurella osalla mielenterveys- ja päihdekuntoutujista ei välttämättä ole valmiuksia kyseiseen toimintaan. Myös heikko rahatilanne voi vaikeuttaa osallistumista maksullisiin ensiapukoulutuksiin. 

Ensiaputaidot ovat tärkeitä taitoja oppia ja ylläpitää, jotta mahdollisiin tilanteisiin osaa tosipaikan tullen reagoida ja näissä toimia. Suomen Rikoslain mukaan kaikilla kansalaisilla on auttamisvelvollisuus, eli velvollisuus auttaa, jos tietää toisen olevan hengenvaarassa tai vakavassa terveyden vaarassa.

Aina on parempi tehdä edes jotain kuin jättää kokonaan tekemättä

Hätäensiaputilanteet ovat lähes aina yllättäviä. Myös oma reaktio tilanteissa voi yllättää. Tämän takia ensiaputaitoja tulee ylläpitää, jotta tilanteissa osaa toimia. Oikein toimittuna voi pelastaa ihmishengen. Tärkein ensiaputaito on soittaa 112 ja rohkeus mennä auttamaan.  Aina on parempi tehdä edes jotain kuin jättää kokonaan tekemättä.

Terveydenhoitajina näemme tässä yhteiskunnallisen kehittämistarpeen. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujilla on oikeus osata antaa ensiapua ja heilläkin on velvollisuus toimia hätätilanteessa. Kyky auttaa muita lisää myös yksilön osallisuutta yhteiskunnassa ja voi luoda uskoa henkilön omiin kykyihin. Päihdehäiriötä sairastavan voisi hyvinkin ajatella joutuvan herkemmin ensiapua vaativiin tilanteisiin, joissa oikeanlainen toiminta ja nopea reagointi voisi pelastaa jonkun hengen. Ajoissa annettu ensiapu ehkäisee terveydellisiä haittoja sekä tapaturma- että sairaskohtaustilanteessa. Tämä voisi näin ollen myös edistää yleisesti ihmisten terveyttä ja pienentää terveydenhuollon kustannuksia pitkällä aikavälillä.

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujilta toive ensiapukoulutuksesta

Helsingin eräässä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisyksikössä nousi asukkailta toive ensiaputaitojen harjoittelulle ja päivittämiselle. Paikanpäälle tuotavaan koulutukseen on matalampi kynnys osallistua. Yksiköissä järjestettävä ensiapu koulutus on myös mahdollista räätälöidä asukkaiden ja yksikön tarpeisiin sekä tarjota heille saavutettavaa ja ymmärrettävää ohjausta, siitä miten yllättävissä tilanteissa tulee toimia. Parhaimmillaan tämä lisäisi asukkaiden ja henkilökunnan turvallisuutta sekä lisää asukkaiden osallisuutta omassa asumisyksikössään.

Toteutimme terveydenhoitajaopiskelijoina ensiapuohjauksen asumisyksikköön. Tapahtumassa kävimme läpi tavallisimpia ensiapua vaativia tilanteita. Asukkaat pääsivät itse harjoittelemaan sidosten tekemistä ja elvyttämistä, sekä esittämään kysymyksiä.

Suurin osa osallistuneista kertoi saaneensa tapahtumasta uutta tietoa ja osa koki tarpeelliseksi päivittää omaa jo olemassa olevaa osaamistaan. Yksikön henkilökunta toivoi tapahtuman rohkaisevan asukkaita toimimaan ensiaputilanteissa ja tarpeen vaatiessa auttamaan toisiaan. Asukkaat antoivat tapahtumasta hyvää palautetta ja koulutuksen jälkeen käytiin avointa keskustelua ensiapua vaativista tilanteista. Asukkaat esittivät hyviä kysymyksiä ja kertoivat tapahtuman olleen tarpeellinen.

Kuka hyvänsä meistä voi joutua tilanteeseen, jossa on tarve itse antaa tai saada ensiapua. Yhteiskunnassamme tulisi laajemmin huomioida, että osaisimme kaikki kykyjemme mukaan auttaa toisiamme tarpeen vaatiessa mahdollisimman hyvin. Tämä edistäisi osaltaan tasa-arvoisuutta ja toteuttaisi tasa-arvolain toteutumista.

Terveystapahtuman järjestäminen lisää terveystietoutta

 

Iiris Forsberg, Anastasia Gurina, Eeva Sani

Pienillä terveystapahtumilla voi olla suuri vaikutus ihmisten terveyteen. Lyhytkin kohtaaminen voi antaa motivaatiota elintapojen muutokseen. 

Terveystapahtumia voi järjestää monilla erilaisilla tavoilla. Sellaisen voi järjestää isommassa mittakaavassa, esimerkiksi messuina. Toisaalta terveystapahtuma voi olla myös pienimuotoinen. Tapahtumana voi toimia piste, jossa voi käydä keskustelemassa elintavoista terveysalan ammattilaisen kanssa.

Terveystapahtuman sisältöinä voisivat olla erilaiset elintapoihin liittyvät asiat, kuten liikkuminen, ravitsemus ja uni. Lisäksi tapahtuma voi toimia hyvänä paikkana saada kävijät mittaamaan esimerkiksi verenpainettaan tai vyötärönympärystään. Kohtaaminen ja siitä syntyvä keskustelu lisää tapahtuman vaikuttavuutta.

 

Terveystapahtumista on hyötyä

Erilaiset terveystapahtumat voisivat toimia hyvänä foorumina tiedon jakamiseen. Elintapoihin keskittyvät tapahtumat voivat tavoittaa ihmisiä, jotka eivät tavallisesti ajattele elintapojen vaikutuksia omaan terveyteensä. Matalan kynnyksen tapahtumissa kävijät tulevat keskustelemaan vapaaehtoisesti ja oman motivaation saattamana. Lyhytkin kohtaaminen voi olla vaikuttava ja saada ihmisen pohtimaan elintapojaan. Lisäksi tällaisessa tapahtumassa olisi mahdollista antaa elintapaohjausta myös ennaltaehkäisevästi, mikä on myös kustannustehokasta.  Terveystapahtumassa esimerkiksi verenpainekorttien jakaminen ja niiden täytön ohjeistaminen voi nopeuttaa hoidon saamista perusterveydenhuollossa.  Myös unioppaiden jakamisesta voisi olla hyötyä monille, jotka kärsivät lyhytaikaisesta unettomuudesta.

 

Lounaskahvilassa mitattiin verenpaineita 

Saimme kokemusta pienen terveystapahtuman järjestämisestä, kun järjestimme verenpaineaiheisen pisteen Hang on ry:n lounaskahvilassa. Hang on ry. on yhdistys, joka ylläpitää matalan kynnyksen hävikkiruokakahvilaa. Tavoitteenamme oli tuoda keskustelua aiheesta ja tarjota mahdollisuus verenpaineen mittaukseen matalalla kynnyksellä. Tapahtumassa oli mahdollisuus mitata verenpaine sekä saada halutessaan elintapaohjausta ja verenpaineen mittauslomakkeita. Kävijöistä yli puolet kertoivat, etteivät yleensä seuraa verenpainettaan. Monet tapahtumakävijät olivat iloisia mahdollisuudesta verenpaineen mittaukseen ja elintapaohjaukseen. Osa kävijöistä oli myös tehnyt jo aiemmin kotimittauksia, mutta he halusivat tulla vielä tarkistamaan arvonsa ja keskustelemaan niistä. Osalle oli epäselvää, minkälainen verenpainetaso on hyvä kotimittauksissa ja kuinka usein mittauksia kannattaa tehdä. Tapahtuman aikana aloimme pohtimaan, miten tärkeää olisi järjestää tällaista toimintaa laajemminkin.

 

Opiskelijoilla on merkitystä

Terveysalan opiskelijat voisivat olla merkityksellisessä roolissa terveyteen liittyvien tapahtumien järjestämisessä. Tapahtumia kannattaisi järjestää paikoissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä, kuten kesäaikaan ulkona torilla tai jonkin muun tapahtuman yhteydessä. Terveystapahtumalle soveltuvia paikkoja voisivat olla myös esimerkiksi seurakunnan ruokatilaisuudet. Paikan kannattaa olla sellainen, jossa on avoin keskusteluilmapiiri ja helppo tulla juttelemaan. Oppilaitokset voisivat hyödyntää tällaisia mahdollisuuksia oppilasyhteistyössä. Terveystapahtumien järjestämisestä voisivat hyötyä sekä opiskelijat että tapahtumaan osallistuvat kävijät. Opiskelijat saavat kokemusta asiakaskohtaamisesta ja ohjaamisesta. Lisäksi he saavat käytännön kokemusta tapahtumien järjestämisestä.  

Maahanmuuttajataustaiset nuoret tarvitsevat koottua tietoa terveyspalveluista

 Annaliina Gabel, Niina Kuivainen

Maahanmuuttajataustaiset käyttävät terveyspalveluja vähemmän kuin muu väestö Suomessa. Kun henkilöllä on Suomessa vakituinen asuinkunta, hän on oikeutettu sosiaali- ja terveyspalveluihin riippumatta kansallisuudesta. Mikä selittää erot terveyspalveluiden käytössä?

Eroja esiintyy maaryhmien välillä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ilman huoltajaa maahan saapuneet lapset ja nuoret. Kouluterveyskyselyssä, jonka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL teettää joka toinen vuosi, on monena vuonna havaittu, että ulkomaalaista syntyperää olevilla nuorilla on kantaväestöön kuuluvia nuoria enemmän terveyshaasteita. Tämä ilmenee kyselyiden perusteella tehdystä koosteesta, jossa esimerkiksi ahdistuneisuutta kuvataan olevan ulkomaalaistaustaisilla nuorilla enemmän.

 

Miksi koottua tietoa tarvitaan?

Kun koottua tietoa on saatavilla, nuoret voivat hakeutua palveluihin itsenäisesti ja saavat tarvitsemansa avun oikea-aikaisesti. Terveyshaasteisiin voidaan puuttua tehokkaammin ja aikaisessa vaiheessa, kun niihin haetaan apua ennen tilanteen kriisiytymistä. Tällä tavoin voidaan vaikuttaa myös hoitoketjujen pituuteen. Lisäksi nuoret tarvitsevat yleistä tietoa terveyskäsityksistä ja terveydenhuollosta Suomessa, joka tulisi huomioida nuorten ohjaamisessa erilaisissa heidän käyttämissään palveluissa. Hyvistä ohjeista ei ole hyötyä, jos ne eivät ole kohderyhmän saavutettavissa.

 

Miksi palveluita sitten ei käytetä?

Palveluihin hakeutumiseen vaikuttaa mm. kielivaikeus sekä epätietoisuus siitä, mistä palveluja löytyy. Myös aiemman kotimaan erilainen terveydenhuoltosysteemi tai epätietoisuus palveluiden hinnoista voivat vaikuttaa. Palveluista on vaikea saada koottua tietoa, eikä monessakaan kunnassa palvelut toimi “yhden luukun periaatteella”. Toisaalta palveluiden käyttö voi olla epätarkoituksenmukaista tiedonpuutteen takia. On esimerkiksi osoitettu, että päivystyspalveluihin hakeudutaan sellaisissa vaivoissa, joiden hoito olisi voitu hoitaa terveysasemalla.

Vähemmistöön kuuluvien yksilöiden palveluiden yhdenvertaiseen saavutettavuuteen tulisi kiinnittää huomiota, sillä tutkimuksissa on havaittu, että mielenterveysoireet sekä elintapasairaudet kuten diabetes, lihavuus ja toimintakyvyn vaikeus ovat yleisempiä ulkomaista syntyperää olevilla ryhmillä kuin koko väestössä. Lisäksi suunhoidon palvelujen käyttö on vähäisempää hoidon tarpeeseen nähden.

 

Koottua tietoa terveyspalveluista posterin avulla

Yhteistyökumppanimme, erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry:n Raision toimipiste, toteuttaa jälkihuollon palveluita maahanmuuttajataustaisille nuorille Varsinais-Suomessa. Iso osa palveluja käyttävistä nuorista saa toimeentulotukea ja sen perusosalla voidaan kattaa toimeentulotukea saavan normaaleja terveydenhuollon kuluja. Näin ollen julkiset terveydenhuollon palvelut ovat saavutettavia taloudellisesta tilanteesta riippumatta.

Toteuttamamme “Mistä apua?”-posterin tarkoituksena on antaa koottua tietoa terveyspalveluihin hakeutumisesta Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Tässä kehittämishankkeessa olemme keskittyneet perusterveydenhuollon palveluihin ja päivystykselliseen erikoissairaanhoidon palveluun sekä yhden järjestötoimijan tuottamiin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin.

 

 

 

Enemmän puhetta ehkäisystä

 Isa Karvinen, Essi Silvennoinen, Emmi Tilli

Seksuaalikasvatuksen puuttuminen voi vaikuttaa nuoren koko elämään ja vaikuttaa nuoren tulevaisuuden suunnitelmiin. Ammattilaisella on suuri rooli antaa ajankohtaista tietoa ja ohjata nuorta turvalliseen sekä vastuulliseen toimintaan. Ammattilaisen ja nuoren välinen avoin sekä luottamuksellinen suhde on tärkeä.

Klamydiatartunnat ovat lisääntyneet nuorten keskuudessa vuonna 2023. Hoitamaton klamydia voi vaikuttaa lisääntymisterveyteen. Kouluterveyskyselyn mukaan Helsingissä 8–9.-luokkalaisista nuorista 28,4 % ei ole käyttänyt ehkäisyä viimeisimmässä yhdynnässä vuonna 2023. Tämä osoittaa, että on tärkeää ja tarpeellista, että nuoret saavat ehkäisyyn liittyvää tietoa matalla kynnyksellä sekä heidän ikätasolleen sopivalla tavalla.

Ammattilaisella tärkeä rooli ehkäisyn puheeksi otossa

Nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten on hyvä osata ohjata nuori tarvitsemansa palvelun piiriin.  Nuoret saavat nykyään paljon tietoa internetistä ja vanhemmilta saatu tieto voi olla vanhentunutta. Näiden seurauksena nuorilla saattaa olla vääriä uskomuksia ja luuloja ehkäisyyn liittyen. On tärkeää, että ammattilaiset osaavat korjata nuorien uskomukset ja ohjata luotettaville nettisivuille. 

Helsingissä on ollut tarjolla maksuttoman ehkäisyn kokeilu kaikille alle 25-vuotiaille nuorille vuonna 2022–2023. Nuorena ei toivottu raskaus ja sen keskeytys voi vaikuttaa nuoren psyykkiseen terveyteen negatiivisesti ja näistä johtuvia ongelmia voidaan joutua korjaamaan vielä pitkään. Nämä tuo yhteiskunnalle kustannuksia, joten ilmainen ehkäisy nuorille olisi kustannustehokasta jatkossakin.

Asioista voi puhua niiden oikeilla nimillä

Nuoren kanssa on luotava ilmapiiri, jossa nuori uskaltaa kysyä. Avoin ja luottamuksellinen suhde nuoreen on tärkeässä roolissa. Ei tule vähätellä, eikä olettaa nuoren tietävän. Nuorta kiitetään luottamuksesta. Nuoren kanssa työskennellessä tuetaan nuoren päätöstä ja pysytään rinnalla. Seksuaaliterveydestä puhumisen on oltava positiivissävytteistä. Asioista on puhuttava faktoina, mutta raskaudesta ja seksitaudeista pelottelu ei ole tarpeen. Seksistä ja ehkäisystä pitäisi pystyä puhumaan vielä avoimemmin ja niiden oikeilla nimillä.

Ehkäisy on paljon muutakin kuin raskauden ehkäisyä

Parhaassa mahdollisessa tilanteessa ehkäisy on paljon muutakin kuin raskauden ehkäisyä. Nuori voi saada apua esimerkiksi kivuliaisiin kuukautisiin tai iho-ongelmiin. Ehkäisymenetelmiä on erilaisia ja niiden vaikutukset voivat olla yksilöllisiä. Se mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi itselle. Ehkäisyn valinnassa nuorta tukee ammattilainen, joka osaa suositella nuoren tarpeisiin sopivaa ehkäisymenetelmää.

Ehkäisyyn liittyvää stigmaa on vähennettävä

Aikuisen on hyvä tietää, minne ohjata nuori ehkäisy- ja seksuaaliterveyteen liittyvissä kysymyksissä. Ehkäisypalveluiden on oltava nuorille helposti saatavilla ja palveluissa ei tulisi olla paikkakuntakohtaisia eroja. Ehkäisyä valittaessa nuorelle rahan ei tulisi olla kynnyskysymys. Nuoret ovat erilaisista lähtökohdista. Kehitys ja ymmärrys voivat olla eritasoista, joten terveyspalveluiden on muovauduttava nuorten tarpeiden mukaan. Nykyään erilaiset chatpalvelut ja digipalvelut luovat uuden matalan kynnyksen lähestymistavan nuorille. Erilaiset matalan kynnyksen tapahtumat liittyen seksuaaliterveyteen voivat poistaa stigmaa aiheen ympäriltä. Vaikkei asia olisikaan vielä ajankohtainen, on nuorelle tarjottava mahdollisuus keskustella aiheesta. Avoin keskustelu vähentää seksiin ja ehkäisyyn liittyvää stigmaa. Aiheen ollessa ajankohtainen seksiä saa ja voi harrastaa, kunhan sen tekee turvallisesti.

Ammattilaisella on tärkeä rooli nuoren seksuaalikasvatuksessa. On tärkeää, että ammattilainen avaa keskustelua nuoren kanssa ja antaa ajankohtaista sekä luotettavaa tietoa nuorelle. Näin nuori osaisi jatkossa toimia turvallisesti ja vastuullisesti.